As I wish when i was child

Moi

Mietin tässä täällä Lontoota oloa taas. Mul oli eilen hieno olo kauan odotetun Miguelin kaa. Kuunneltii sen uusii äänittämii biisei ja se soitti mulle kitaraa. Juteltii. Kertoisin muutaki mut en haluu ihan kaikkee tääl paljastaa, vähän sellast palautet tullu et aika avointa tekstii:D Jätän siis yhen draaman vaan niille mun inside-ihmisille.

Odotin eilen Karibiaa. Ku se vihdoin tekstas nii näin Miguelii. Hähä. En oo tääl venailemas ketää. Se lupas soittaa tänää, viel ei oo kuulunu. Nyt en oota enkä kyl nää Miguelii. Nyt päivitän blogii ja teen omii juttui.

Mietin just ylppärien alla et mitä halusin ku olin pieni. Mikä oli mun haave. Mitä ajattelin et oon ku valmistun. Mä halusin asuu New Yorkissa, olla töissä pienessä söpössä kahvilassa, syödä pop cornii ruuaks ja ostella kaikil rahoil vaatteit. Ja elää sinkkuelämää. Sitä mä halusin.

Ja sitä mun elämä nyt on. En asu New Yorkis mut on tää Lontooki aika iso ja kansainväline..Ja en syö pop cornii vaa sipulii ja Starbucksin myyntikelvottomii ruokii. Ostelen vaatteit ja mul on kaks vaatekaappii, hylly ja lipasto niitä täynnä. Oon töissä kahvilassa. Sekää ei enää kuulosta nii unelmaduunilt ku pienenä..Ja mitä sinkkuelämään tulee, ehk ois kiva jos ois yks ja sama tyyppi kenelle soittaa ja kenen kaa viettää iltoja.

Kukin toivokoot mitä vaan mut mä ainaki näköjään osittain tidostamatta toteutin yhen toiveen. Ja edelleen mietin josko oisin eläny tätä unelmaa jo tarpeeks.

Teen nyt uuden toiveen. Isona mulla on ihana mies ja korkea koulutus, ainaki kolme lasta ja iso talo. Asun Suomessa. Mun mies kokkaa.

Sanni

Vähän musiikkia tähän päivään;
http://www.metrolyrics.com/i-always-knew-lyrics-the-vaccines.html